Kun tässä poistelin koneeltani turhia kuvia pois, löysin omia kuvia, omista viilely kuvista.
Mulle tulvi heti mieleen monia ikäviä muistoja, kaikkea mitä tein silloin kun en ollut oma itseni.
Ajattelinkin että teen pienen listan... Huom. saattaa olla rajujakin tekstiä, eli ei herkille.
.jpg)
-Kuvasin usein viilely jälkiä, joita on vielä pari koneella, joita en halua poistaa, koska muistuttavat
mitä joskus tein.
-Laskin aina miten paljon viilsin, jopa jonnekkin 500 viiltoon..
-Purin aina pahan olon angsti blogiin
- Ja viiltelyyn mikä oli melkein joka päiväistä
-Itsetunto oli niin huonona että saatoin pienestäkin asiasta saada ahdistuskohtauksen
-En muista pahimpia kohtausia ollenkaan, tai viiltely kohtauksia
-Purin todella paljon pahaa oloa piirtämällä, ja maalasin myös omalla verelläni
-Menetin silloin melkein kaikki ylä-astekaverit, vaikka niitä olikin vain pari
-En osannut luottaa juuri kehenkään
-Mustan kun pääsin joensuun nuorio osastolle, sain aivan ihanan oma hoitajan, jota aina muistelen lämmöllä
-Minut on vain kerran jouduttu paikkaamaan, kun yritin viiltää rannetta auki
-Olen vain kaksi kertaa joutunut sairaalaan/osastolle itsetuhoisuuden tai viitelyn takia
-Kun minulla aloitettiin terapia, en pystynyt pariin kk puhumaan ollenkaan kiusaamis asioista,tai pahasta olosta.
-Menin usein lukkooon, mitään ihmempää syytä
-En osannut ottaa vastaan ollenkaan hyvää palautetta mistään
-Minulla oli myös hieman ongelmia syömisen kanssa, jota tuli välillä aina pinnalle
-Luin todella paljon muiden blogeja jossa liittyi masennus edes jotenkin
-Joskus en miettinyt kuin pelkää viiltely "milloin pääsen taas viiltämään"
-Perhe ei tiennyt minun pahasta olosta tai viiltelystä yli vuoteen, ennekuin itse kerroin missä mennään
-Sain ensimmäiset lääkkeet 8 luokalla
-Kuuntelin useasti masentavia biiseä
Tuossapa hieman pari asiaa, kun olin masennuksen syövereissä,
Jotenkin niin jännä kirjata noita ylös, tuntuu kun olisin ollut ikuisuus noista asioista,
mutta hyvät viikonloput!
